Kuntoarvio kertoo kiinteistön korjaustarpeet ja auttaa säästämään euroja

Rakennuskanta ikääntyy, ja korjausvelka ja kiinteistön ylläpitokustannukset kasvavat. Korjauksia ei pidä unohtaa, sillä kiinteistö ikääntyy jatkuvasti. Huolellisesti laadittu kuntoarvio ja pitkän tähtäimen suunnitelma auttavat priorisoimaan korjauksia ja ennakoimaan kustannuksia, muistuttaa korjausrakentamiseen erikoistunut rakennesuunnittelija Virpi Ranta.

Espoon Rakennesuunnittelun korjausrakentamiseen erikoistunut rakennesuunnittelija Virpi Ranta
– Kuntoarvio ja PTS ovat kiinteistönomistajan tärkeimpiä työkaluja. Säännöllisesti päivitetty kuntoarvio on fiksu investointi ja perusta suunnitelmalliselle, vastuulliselle kiinteistönpidolle, joka säilyttää kiinteistön arvon, sanoo Espoon Rakennesuunnittelun Virpi Ranta.

Kun korjauskustannukset nousevat, korot pysyvät korkealla ja yleinen taloudellinen epävarmuus vaikuttaa päätöksentekoon, kiinteistönomistajat siirtävät tarvittavia korjauksia. Ennakoiva korjaaminen on kuitenkin paitsi taloudellisesti järkevää myös vastuullista kiinteistönpitoa.

– Kun kun kiinteistön kuntoa arvioidaan säännöllisesti ja siitä pidetään huolta ennakoivasti, voidaan ehkäistä isompia ongelmia ja näin säästää rahaa. Säännöllisellä korjaamisella myös kiinteistön arvo säilyy, Ranta sanoo.

Kuntoarviosta luotettavaa pohjatietoa suunnitteluun

Rakennetekniikan asiantuntijoiden laatima kuntoarvio kertoo kokonaiskuvan kiinteistön teknisestä kunnosta ja tulevista korjaustarpeista. Arvio kattaa muun muassa ulkoalueiden rakenteet ja salaojat, kantavan rungon ja sitä täydentävät rakenteet sekä rakennuksen ulkovaipan ja alapohjan.

Arvion pohjaksi kootaan lähtötiedot kuten kiinteistön piirustukset, aikaisemmat selvitykset ja tiedot korjaushistoriasta. Espoon Rakennesuunnittelu käyttää sähkö- ja LVI-tekniikkaan erikoistuneita kumppaneita, joten arvio sisältää aina rakennustekniikan arvioinnin lisäksi huolellisen arvion talotekniikasta.

Rakenteiden osalta arviointi perustuu rakenteiden tekniseen käyttöikään.

– Jäljellä olevan käyttöiän arvioiminen on aika suoraviivaista. Esimerkiksi kiinteistön vedeneristykset on tehty kunkin ajan rakennustavan mukaan, ja ne kestävät tietyn ajan. Kun otamme huomioon rakentamisajankohdan ja korjaushistorian, voimme suoraan arvioida jäljellä olevan käyttöiän.

Kiinteistön kunnon arviointi perustuu silmämääräiseen tarkasteluun, eikä siinä avata rakenteita.

– Toki, jos huomaamme jotakin, missä saattaa olla isompaa ongelmaa, suosittelemme tekemään tarkemman kuntotutkimuksen, Ranta lisää.

Ranta muistuttaa, että rakennesuunnittelun asiantuntijalla on hyvä näkemys kiinteistöjen kehittämisestä. Kuntoarvio ja sen ympärillä käyty keskustelu voi avata uusia näkymiä tilojen uudistamiseen: esimerkiksi kellaritilat ovat usein vajaakäytöllä ja ne voidaan kunnostaa palvelemaan paremmin käyttäjien tarpeita.

– Hyödyntämättömät tilat voidaan pieninkin muutoksin saada parempaan käyttöön. Tällaisia mahdollisuuksia voidaan tunnistaa jo kuntoarvion yhteydessä – samalla kun ongelmat korjataan, voi syntyä myös lisäarvoa.

Kuntoarvio, PTS ja hankesuunnittelu varmistavat suunnitelmallisen kiinteistönhoidon

Isojen korjaushankkeiden läpivienti kiinteistössä on vuosien prosessi. Taloyhtiöissä vaiheittainen eteneminen on tärkeää, sillä osakkeenomistajien tulee voida varautua hankkeisiin ja kustannuksiin.

– Kuntoarviota kannattaa ehdottomasti hyödyntää, sillä se antaa kaikille tietoa siitä, millaisia hankkeita on tulossa. Kun edetään hanke- ja toteutussuunnittelun kautta toteutukseen, kustannusraami tarkentuu jokaisessa vaiheessa ja osakkaat saavat jatkuvasti luotettavaa ja ajantasaista tietoa. Näin varmistetaan hankkeen eteneminen yhtiössä, Ranta sanoo. 

Esiselvityksiin, suunnitteluun ja asiantuntijatyöhön panostaminen maksaa itsensä takaisin – esimerkiksi parinsadan tuhannen euron korjaushankkeessa hyvä suunnittelu maksaa vain joitakin prosentteja kokonaisbudjetista.


Kuntoarvio auttaa säästämään euroja

  • Listaus kiinteistön remonteista seuraaville viidelle vuodelle on lakisääteinen – kuntoarvio tarvitaan tämän listauksen pohjaksi.
  • Kuntoarvio sisältää sekä rakennustekniikan asiantuntijan tekemän arvion rakennustekniikasta että sähkö- ja LVI-tekniikan asiantuntijoiden arvion talotekniikan kunnosta
  • Kuntoarvio antaa asiantuntija-arvion jäljellä olevasta käyttöiästä
  • Kuntoarvio tarvitaan kiinteistön pitkän tähtäimen suunnitelman (PTS) pohjaksi
  • Kuntoarvio ja PTS auttavat priorisoimaan ja budjetoimaan korjauksia ennakoivasti ja tuovat läpinäkyvyyttä kiinteistönpitoon
  • Ennakoiva korjaaminen tulee lopulta edullisemmaksi kuin suunnittelemattomat ja toistuvat pikaremontit

 

Tutustu Espoon Rakennesuunnittelun korjausrakentamisen asiantuntijapalveluihin!